jonka lauluissa hukkuvat elämän valttikortit

Meille kuuluu syksyä ja sen loputonta pimeyttä. Masentavaa. Voitto pääsi viime viikonloppuna turkistaan, ajelin sen ensimmäistä kertaa ilman Kaisin konsultointia ja omalla koneella. Viivi oli mukana auttavana käsiparina, ja suhteellisen nopeasti urakasta selvittiin! Ajelin kymppiterällä, ja tulos oli niin kalju kun voi vaan vesikoira olla.

Ollaan tässä nyt parin kuukauden ajan syötetty Voitolle toista nappulamerkkiä, aiemmin sekoitettuna edelliseen merkkiin, ja nyt pikkuhiljaa ollaan vaihtamassa kokonaan tuohon uuteen. Voittohan on syönyt ihan lapsesta saakka Purina Pro Plania, vuotiaana vaihdettiin vain Puppystä Adultiin. Kesällä Voiton kynnet lohkeilivat jonkun verran ja ne näyttivät olevan aiempaa heikommat, joten päätin, että kokeillaan nyt ainakin toista ruokamerkkiä. Isän työkaveri on tilannut porukalla Ruotsista Canami-merkkistä nappulaa, ja saatiin sitä kautta kokeiluksi yksi säkin puolikas. Ollaan tykätty: Voiton kynnet eivät enää lohkeile ja mielestäni korvatkin pysyvät aiempaa pidempään puhtaana, hiivaa siis erittyy vähemmän. Hyvältä siis vaikuttaa! Voitto syö Canami Lamb&Riceä, joka sopii myös hieman herkkävatsaisimmille koirille, joten sekin sopii Voitolle oikein hyvin.

Sairastelulta ei valitettavasti olla täysin vältytty: pari päivää ajelun jälkeen Voitto aloitti armottoman takapuolen hinkkauksen lattiaan, se siis teki sitä ihan jatkuvasti. Voitto oli myös jotenkin apaattisen ja rauhattoman oloinen. Jokunen päivä katseltiin, meneekö itsestään ja pesulla ohi, vaan eipä mennyt. Epäilin, että anaalirauhasissa olisi jotain häikkää, ja varattiin perjantaille eläinlääkäriaika. Eläinlääkäri tyhjensi rauhaset, ja totesi heti että tulehtuneet on. Voitto sai kipu- ja antibioottipiikin sekä 10 päivän antibioottikuurin (yksi tabletti aamuin illoin), joka aloitettiin tänään aamulla. Voi vesikoiraparkaa, kun sitä nyt koetellaan. Heti perjantaina koiran käyttäytyminen muuttui, se on jo aika lailla normaali iloinen itsensä :)

Treenattu ollaan jonkun verran, aika hyvältä näyttää. Kaukoissa ollaan tultu isoja askelia eteenpäin, myös tunnariin olen erittäin tyytyväinen. Töitä vielä riittää, mutta kyllä me nämä kevääksi kisakuntoon saadaan!

kuvat © Viivi