Viimeisiä lomapäiviä viedään taas, ollaan koetettu käyttää ne hyödyksi. Viikko sitten perjantaina team Silakka saapui taas jämsäilemään hetkeksi. Viikonloppu sujui hyvin hengailun merkeissä, treenattiinkin välillä, paikkamakuuta lähinnä. Voitto teki kaikki paikkamakuut tosi pätevästi, hieno eläin.
Lauantaina tehtiin kokeenomaiset, treeniporukassa sillä kertaa mukana Jenna, Siri & Norri, Nina & Cara-tolleri ja Melkku & Eetu. Paikkamakuut sujuivat hyvin kaikilta, yksilöissä Jenna liikkuroi meille ja Melkku otti nämä myös videolle, kiitokset! Kuten videolta näkee, Voitto jäi seuraamisen loppuvaiheessa tuijottelemaan meidän yli lentävää helikopteria. Harmitti, koska videolta tosiaankin näkee ettei Voitto enää tuon jälkeen tehnyt töitä normaalisti... Sillähän on toisinaan ilmennyt paineistumista äänistä, ja nyt taisi käydä juuri niin. Liikkeet ovat silti ihan ok, tosin maahanmeno on hidas ja seisomisen seuraaminen ihan kamala.
Tiistaina matkustettiin Voiton kanssa junalla Ouluun, jossa vietettiin kolme yötä, perjantaina tultiin takaisin. Päivät kuluivat mukavasti Jennan, Ramin & Noomin seurassa. Treenattiinkin vähän, pääasiassa paikkamakuuta, joita tehtiin paljon eri paikoissa ja eri aikoja. En ole kyllä yhtään varmalla fiiliksellä paikkamakuun suhteen. Voiton pitäisi teoriassa pysyä, mutta entäpä käytännössä. Pelkään, että se ahdistuu jostain (= äkkinäisistä äänistä tai jos toinen koira tulee suoraan sitä päin/käyttäytyy muuten uhkaavasti) eikä yksinkertaisesti kykene.
Kokeeseen on nyt viikko aikaa. Jännittää kyllä. Kuten jo paikkamakuustakin totesin, niin Voiton pitäisi kyllä osata liikkeet. Samaan aikaan keksin mielessäni miljoona eri asiaa, mitä Voitto voisi liikkeiden aikana tehdä. Vaikkapa seurata lahnasti, sekoittaa jäävät, unohtaa kaikki meidän noutoharjoitukset ja palauttaa hiiitaasti, paineistua kaukoissa eikä nousta ollenkaan, läpijuosta luoksetulon, törmätä hyppyyn... Tai vaikkapa kaikkia noita, kuka tietää. Voi ahdistus. Ei se noita ole harrastanut, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Mutta pakkopa sinne kokeeseen joskus on mennä, tiedän kyllä, että vaikka odottaisin vuoden niin fiilis olisi ihan sama. Kun koira osaa treeneissäkin (myös kokeenomaisissa), niin miksei se osaisi kokeessakin? Niinpä, miksei... Se nähdään sunnuntaina.
Kuvat © Viivi. Seuraamiskuva on wanha, viime kesäkuulta, poseeraus puolestaan viime viikolta.
6 kommenttia:
Voitto <3 Tämä on tosi rakentava kommentti, mut se vaan on niin ihkuli :D
Upea tuo ensimmäinen kuva, kauniit värit :)
Voi kun itsellänikin olisi kaveripiirissä koirallisia ihmisiä, jotka treenaisivat. Mutta ei. Tuommoiset "treenipiirit" olisi niin opettavaisia, kun olisi useampi silmäpari seuraamassa ja sanomassa palautetta. Jospa sitä pääsisi johonkin seuraan treenaamaan :)
Ronja, :--D
Mari, ensimmäinen kuva on kyllä munkin mieleen, tosin tuo kieli... Mutta hei, harvemmin mekään yhdessä kenenkään kanssa treenaillaan :) Kahdestaan lähinnä. Voiton kanssa se ei tuota ongelmia, koska se ei ota toisista koirista häiriötä, mutta esim. paikkamakuuta on kyllä aika tylsä treenata itsekseen...
Viivi käski onnitella onnistuneesta tokokokeesta niin onnittelen ennenku muut ehtii ja ennenku sulla on täälä siitä postaus joten ONNEA! Toivottavasti sulla on jotain todisteita tästä onnistumisesta.
KIITOS! Todistusaineistoa löytyy kyllä!
Hei!
Muista että tuollainen häiriö kuin helikopteri on kyllä aika paha koiralle kuin koiralle, ja vaatii aika paljon töitä ennenkuin koira toimii satavarmasti joka häiriössä. Ehkä olisi paikallaan helpottaa tehtävää kun noin paha ennalta arvaamaton häiriö tulee? Videolla näytti että myös ohjaaja paineistui häiriöstä :) Mitä enemmän pelkäät että koira paineistuu, sen varmemmin niin tapahtuu.
Lähetä kommentti